Ilma-vesilämpöpumppu (VILP) on sähkökäyttöinen laite, ja sähkökatkon sattuessa se lakkaa toimimasta. Tämä ei koske ainoastaan lämpöä tuottavaa kompressoria, vaan myös lämmitysverkoston kiertovesipumppuja ja koko järjestelmän automatiikkaa. Ilman varajärjestelmää koti kylmenee, jos sähkökatko on riittävän pitkä, olipa lämpöpumppu kuinka tehokas tahansa.
Toimiva varajärjestelmä ei ole vain toinen lämmönlähde, vaan kokonaisuus, joka varmistaa lämmönjakelun jatkumisen myös poikkeustilanteessa. Usein suurin harhaluulo liittyy pumpun sisäänrakennettuun sähkövastukseen – se ei ole varajärjestelmä sähkökatkoa varten.
Sähkövastus on apulämmitin, ei varajärjestelmä sähkökatkoon
Useimmissa ilma-vesilämpöpumpuissa on sisäänrakennettu sähkövastus. Sen päätehtävä on tukea lämpöpumppua kovimmilla pakkasilla, kun pumpun teho ei yksin riitä kattamaan rakennuksen lämmitystarvetta. Toinen tehtävä on tuottaa lämpöä, jos itse lämpöpumppuun tulee toimintahäiriö.
Sähkökatkon aikana sähkövastus on kuitenkin hyödytön. Se tarvitsee toimiakseen runsaasti sähköä, tyypillisesti 6–15 kilowattia, usein noin 9 kilowattia. Jos sähköverkko on pimeänä, vastus ei voi käynnistyä. Vaikka saisitkin tuotettua virtaa vastukselle, myös lämpöä jakavien kiertovesipumppujen on toimittava. Siksi sähkövastusta ei pidä mieltää ratkaisuksi sähkökatkoihin.
Todelliset varajärjestelmät sähkökatkon varalle
Kun tavoitteena on lämmityksen turvaaminen sähkökatkon aikana, vaihtoehtoja on kaksi: tuotetaan sähköä lämmitysjärjestelmän kriittisille osille tai käytetään täysin sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä.
Vaihtoehto 1: Varavoima aggregaatilla
Aggregaatti eli polttomoottorikäyttöinen generaattori on yleinen ja usein kustannustehokas tapa tuottaa varasähköä. Ilma-vesilämpöpumpun kanssa tavoite ei ole käyttää koko taloa ja lämpöpumpun kompressoria, vaan ainoastaan lämmönjaon kannalta välttämättömiä osia.
Mitä aggregaatin tulee pyörittää?
- Kiertovesipumput: Lattialämmityksen tai patteriverkoston kiertovesipumppu on tärkein. Sen sähkönkulutus on pieni, tyypillisesti 5–110 wattia.
- Järjestelmän ohjauskeskus: Myös VILP-järjestelmän automatiikka vaatii sähköä toimiakseen.
- (Valinnainen) Lämmönlähde: Jos energiavaraaja on viilenemässä ja katko jatkuu, voidaan aggregaatilla käyttää lämpöpumpun sähkövastusta pienimmällä teholla tai ladata varaajaa itse pumpulla, mikäli aggregaatti on riittävän tehokas ja mitoitettu tähän tarkoitukseen.
Aggregaatti vaatii kiinteistön sähköverkkoon ammattilaisen asentaman verkonvaihtokytkimen. Kytkin erottaa talon turvallisesti sähköverkosta aggregaattikäytön ajaksi, mikä on sähköturvallisuusmääräysten edellyttämä vaatimus takasyötön estämiseksi. Järjestelmän toimivuus on syytä testata säännöllisesti ja huolehtia polttoaineen saatavuudesta sekä sen tuoreudesta.
Vaihtoehto 2: Akusto ja invertteri
Akkuratkaisu on hiljainen ja automaattinen vaihtoehto aggregaatille. Järjestelmä koostuu akuista, latauslaitteesta ja invertteristä, joka muuntaa akkuvirran kotitaloussähköksi. Sähkökatkon alkaessa akusto kytkeytyy päälle automaattisesti, ja kiertovesipumput jatkavat toimintaansa keskeytyksettä.
Akuston etu on sen vähäisempi huollontarve ja saumattomuus. Se voidaan myös integroida osaksi aurinkopaneelijärjestelmää, jolloin akkuja voidaan ladata auringon avulla pitkienkin katkojen aikana. Haittapuolena on usein aggregaattia korkeampi hankintahinta. Akuston koko (kapasiteetti kilowattitunteina) määrittää, kuinka kauan se jaksaa syöttää virtaa kiertovesipumpuille ja automatiikalle.
Vaihtoehto 3: Sähköstä riippumaton lämmönlähde
Hyvä turva saavutetaan lämmönlähteellä, joka ei tarvitse sähköä lainkaan. Tällainen on tyypillisesti puuta polttava tulisija.
- Varaava takka tai leivinuuni: Pitää asuintilat lämpiminä ja tarjoaa perusturvan asumiselle. Se ei kuitenkaan lämmitä käyttövettä tai koko vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.
- Vesikiertoinen takka tai puukattila: Tämä järjestelmä voidaan kytkeä suoraan ilma-vesilämpöpumpun käyttämään energiavaraajaan. Kun takassa tai kattilassa poltetaan puuta, se lämmittää varaajan veden, josta lämpö jaetaan patteri- tai lattialämmitysverkostoon.
Tässäkin ratkaisussa on kuitenkin yksi heikko kohta: kiertovesipumppu. Jos lämmönjako perustuu pumppuun, tarvitaan sille edelleen varavirtaa esimerkiksi pienestä UPS-laitteesta (keskeytymätön virransyöttö) tai akuratkaisusta. Vanhemmissa taloissa saatettiin käyttää painovoimaista lämmitysjärjestelmää, joka ei vaadi pumppua, mutta nykyaikaisissa järjestelmissä se on harvinainen.
Energiavaraaja on järjestelmän sydän ja puskuri
Riippumatta valitusta varajärjestelmästä, oikein mitoitettu ja laadukas energiavaraaja on tärkeä osa ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän sähkökatkoihin varautumisessa. Se toimii lämpöakkuna.
Kun sähkökatko alkaa, suuri ja hyvin eristetty varaaja pitää sisällään merkittävän määrän lämmintä vettä. Vaikka lämpöpumppu sammuu, kiertovesipumppu voi varavirran avulla jatkaa lämpimän veden kierrättämistä varaajasta lämmitysverkostoon useiden tuntien ajan. Tämä antaa aikaa joko käynnistää varajärjestelmä tai odottaa lyhyen katkon päättymistä ilman, että asunto ehtii viilentyä merkittävästi.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä suurempi vesitilavuus varaajassa on, sitä pidemmän puskurin se tarjoaa. Laadukkaat ja luotettavat järjestelmät, kuten KEYMARK-sertifioidut Kaisai Arctic ilma-vesilämpöpumput, on suunniteltu toimimaan saumattomasti yhteen erilaisten energiavaraajien kanssa.
Miten valita oikea ratkaisu?
Oikean varajärjestelmän valinta riippuu tarpeistasi ja asuinpaikastasi.
- Riskianalyysi: Kuinka yleisiä ja pitkiä sähkökatkot ovat alueellasi? Haja-asutusalueella myrskyn aiheuttama katko voi kestää päiviä, kun taas kaupungissa kyse on yleensä tunneista.
- Budjetti: Aggregaatti on usein edullisin hankkia, mutta vaatii ylläpitoa. Akusto on usein kalliimpi, mutta automaattinen ja vähähuoltoinen. Puulämmitysjärjestelmä on usein suurin investointi, jos hormia ja tulisijaa ei ole ennestään.
- Mukavuudenhalu: Haluatko automaattisen ja huomaamattoman järjestelmän (akusto) vai oletko valmis käynnistämään ja tankkaamaan aggregaattia tai kantamaan puita?
Ennen päätöstä on suositeltavaa keskustella LVI-suunnittelijan tai lämpöpumppuasiantuntijan kanssa. Ammattilainen osaa arvioida olemassa olevan järjestelmän ja suositella juuri sinun kohteeseesi sopivaa, turvallista ja toimintavarmaa ratkaisua.